Olen sisäistänyt sen perinteisen projektiopin, että hankkeita rytmittävät vaiheet ja niiden väliin osutettavat tarkistuspisteet, milestonet eli virstanpylväät. Ilman vaiheistusta ja projektisuunnitelman asteittaista tarkentumista tai muuttumista ei voi olla projektijohtamistakaan. Virstanpylväissä tietenkin tarkistetaan edeltävän vaiheen tuotokset, varmistetaan eväät projektin jatkumiselle seuraavaan vaiheeseen, varmistetaan avaintekijöiden sitoutuminen ja tehdään tarvittavat muutokset suunnitelmiin ja / tai korjaavat toimenpiteet.
Näin siis periaatteessa. Ja kuitenkin itse kukin on varmaankin kuullut tylytettävän, että "ei niillä tarkistuspisteillä oikeasti ole mitään merkitystä projektin ohjauksen kannalta" tai "ei asiakaslaunchia voi viivyttää jonkin pikkumaisen milestone reviewin takia”. Tällainen puhehan romuttaa ajatuksen asteittaisista hyväksynnistä ja samalla kaikesta projektijohtamisesta alkukuoppiinsa.
Olen konsulttihommissa törmännyt pariinkin tuotekehitysorganisaatioon, jossa on jätetty milestonet taka-alalle ja projektia ohjaavat lähinnää buildit, joissa todennetaan tuotteen kypsyysaste. Toiset yritykset ujuttavat projektivirstanpylväiden oheen laatuveräjiä, joissa todennetaan sovittujen toimintatapojen ja laatuvaatimusten noudattaminen (suhtaudun muuten koko laatuajatteluun erillisenä projektinhallintaprosessista hieman skeptisesti mutta tästä lisää joskus toiste).
Mutta kuinka moni meistä oikeasti uskoo että projektissa voi olla kaksi päällekkäistä tai rinnakkaista ohjausmekanismia? Eikö väistämättä jompikumpi silloin ole todella merkityksellinen ja toinen jää pelkäksi paperileikiksi?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti