Projektiviestintää 5: Entä jos tieto ei sittenkään kulje?

Viestinnästä on kirjoitettu hyllymetreittäin kirjoja ja pidetty sadoittain seminaareja ja koulutuspäiviä. MIkä sitten on että vieläkään kovin usein tieto ei tunne kulkevan? Miksi viestinnän puutteet ovat vuodesta toiseen esimerkiksi ilmapiiritutkimuksen "vakiojurppaa"?

Monet projektipäälliköt ovat kysyneet minulta, mikä on kun ihmisiltä ei saa projektin kannalta olelleellista tietoa kuin nyhtämällä - jos sitenkään? Eivätkö ne tiedosta asian tärkeyttä? Eivätkö viitsi? Eivätkö osaa? Luulevatko että tiedän muutenkin? Olen vastannut kysyjälle, että voipihan siinä noistakin asioista olla kyse - jos sinulla on onnea.

Viestintä on varsin yleinen syntipukki - ja toisaalta myös varhaisen varoitusmerkin antaja - myös syvemmällä oleville ongelmille. Törmäsin tähän ongelmaan takavuosina työstäessämme viestinnän ohjeistusta eräälle julkishallinnon organisaatiolle. Projektiryhmään kutsutut linjajohdon edustajat totesivat jossain välissä etteivät he varsinaisesti halua työpaikalleen enempää viestintää. Sen sijaan he halusivat että saisivat oman työnsä kannalta vaivattoman tiedon helposti ja nopeasti. Tavallaan viestinnän suunnittelemisen odotettiin siis ratkaisevan laajempia yleisjohtamisen ongelmakohtia kuten selkiyttävän rooleja ja valtuuksia.

Jos projekteissa tieto ei tunnu kulkevan, pitäisi uskaltaa uhrata ajatus myös ikävimmille skenaarioille. Voihan olla, että ihmiset eivät yksinkertaisesti luota projektipäällikköön. He eivät usko, että projektipäällikkö osaa tai haluaa reagoida heidän toiveisiinsa ja pyyntöihinsä. Tai he ovat yksinkertaisesti menettäneet uskonsa projektin onnistumisen mahdollisuuksiin.

Jos siis viestinnässä tuntuu olevan jälleen kerran puutteita, tulisi pohtia myös mistä syvemmällä olevasta ilmiöstä tiedottamisen takkuaminen voisi kertoa.

I'm back!

Kesälomat on sitten tältä erää vietetty ja upea työsyksy 2009 edessä! Lupaan kirjoittaa taas säännöllisen epäsäännöllisesti hajatelmia projektielämän ilmiöistä, reflektoida kesäkuisen projektialan maailmankongressin antia ja paljon paljon muuta.

Ruutia syksyyn ja tsemppiä projekteihin!

Aaro